Nyt kun monet liikuntapaikat on laitettu kiinni, on oiva hetki jakaa muutama vinkki monipuoliseen luonnossa liikkumiseen. Ensinnäkin luonnossa oleminen jo ennen ensimmäistäkään askelta on hyväksi terveydelle, niin fyysisesti ja psyykkisesti. Ja voin kertoa, että me suomalaiset olemme järjettömän onnellisessa asemassa, sillä miellä luontoa on kaikkialla, kun vain nostamme katseen näistä ruuduista. Tosin itselläkin tämän asian oivaltaminen vaati viikon viettämistä jenkkien ja kiinalaisten kanssa. (Tuosta viikosta lisää Menkää metsään -blogitekstissä)
Rauhallinen liikunta esimerkiksi kävellen tai pyörällä nostaa peruskuntoa, joka lisää yleistä jaksamista ja luo pohjan kaikelle muulle harjoittelulle. Näin ollen rauhallinen liikkuminen on tärkeää kaiken kuntoisille, mutta yksistään se ei pitkällä tähtäimellä kehitä. Rauhallisten harjoitusten väliin on ajoittain hyvä tehdä tehollisesti kovempia eli sykettä nostavia harjoituksia. Kovemmilla tehoilla tehdyt harjoitukset kannattaa pitää matalatehoisia lyhyempinä ja alku sekä loppuveryttelyt ovat suositeltavia.
HIIT-treeni eli meille kestävyysurheilijoille tutummin intervallitreeni on yksikertaisuudessaan sitä, että liikunnan kuormittavuutta nostetaan hetkellisesti useita kertoja saman harjoituksen aikana. Mäkisessä maastossa lihasvoimin liikuttaessa se tapahtuu lähes automaattisesti, sillä ylämäissä syke kohoaa ja alamäissä usein väistämättä laskee. Jos mäkiä ei ole tarjolla voi kuormittavuutta kasvattaa lisäämällä vauhtia. Esimerkiksi juoksemalla minuutin ja kävelemällä seuraavan. Voin paljastaa, että tarkan ohjelman noudattaminen tai kellon vilkuilu ei kuitenkaan ole kunnon kehittymisen kannalta välttämätöntä.
Monipuolisuutta voi lisätä eri liikuntamuodoilla ja erilaisissa maastoissa liikkumalla. Sauvakävely aktivoi myös kädet töihin, sauvojen kanssa voi myös juosta tai loikkia ja laskettelurinteen kipuaminen kuormittaa aivan eri tavalla kuin tasamaalla eteneminen. Epätasaiset polut haastavat koordinaatiota ja tasapainoa etenitpä sitten kävellen, juosten tai pyörällä. Metsä tarjoaa valtavasti virikkeitä erilaisille liikkeille; ojien yli voi hyppiä, tasapainoilla puunrunkoa pitkin, kiivetä nelivedolla jyrkänteitä.
Voimaa voi luonnossa treenata esimerkiksi tutuilla kehonpainoliikkeitä sekä erilaisten porras, loikka ja ylämäki harjoituksilla. Pehmeä alusta, kuten sammal, suo tai lumihanki kuormittaa jalkoja uudella tavalla ja epätasainen alusta pakottaa keskivartalon lihakset töihin. Sen jälkeen, kun aloin ajaa yksipyöräisellä yli kilometrin matkoja en juurikaan ole jaksanut tehdä vatsalihastreeniä, sillä 10 minuuttia menee paljon nopeammin polkien kuin istumaan nousuja tehden. Ylävartaloon saa voimaa esimerkiksi hiihtolenkeillä työntämällä tasatyöntöä ylämäkeen.
Tuuli otti vähän erilaisia ärsykkeitä hiihtolenkille 🙂
Kannustan seikkailemaan, tutustumaan uusiin paikoihin ja myös poikkeamaan tutuilta ja merkityiltä poluilta. Ymmärrän että kaikki eivät ole synnynnäisiä suunnistusneroja tai omaa äärimmäistä suuntavaistoa, joten tässä muutama käytännöllinen niksi avuksi.
Ensimmäinen neuvoni on hankkia yleiskäsitys alueesta ja liikkua rajatun alueen sisällä. Joka hetki ei ole välttämätöntä tietää missä tarkalleen on, jos on tieto siitä, miten alueelta pääsee pois. Hyviä aluetta rajaavia kohteita ovat esimerkiksi vesistöt, tiet ja pururadat. Jos olet tutun pururadan sisäpuolella, etenemällä suoraan tulet väistämättä jossain kohtaa pururadalle ja pääset sitä pitkin pois. Kannattaa aloittaa pienistä alueista ja siirtyä isompiin ja vieraampiin paikkoihin, kun taidot kasvavat.
Nykyisin monilla puhelinsovelluksilla voi tarvittaessa paikantaa itsensä ja löytää tien kotiin. Myös monissa harjoituskelloissa on palaa lähtöpisteeseen -ominaisuus, joka näyttää matkan ja suunnan pisteeseen, jossa harjoitustoiminto käynnistettiin. Suosittelen myös kaikille 112 sovelluksen lataamista, sillä sen avulla hätäkeskukseen soitettaessa hätäkeskus saa GPS:n avulla soittajan olinpaikan. Tästä ominaisuudesta ei varmasti ole haittaa kaupungissakaan, sillä ainakaan itse en tiedä tutussakaan kaupungissa kaikkien teiden nimiä.
Jos kartat kiinnostavat, kannattaa selvittää paikallisten suunnistusseurojen tarjonta. Nyt korona aikana moni seura vie metsään kiintorasteja, joita voi käydä omaan tahtiin kiertämässä ja monessa kaupungissa on MOBO eli mobiilisuunnistus rata, johon tarvitaan vain puhelimeen ladattava sovellus. Kokosuomen alueelta löytyy peruskartta, joka on suunnistuskarttaa hieman epätarkempi, mutta kuitenkin riittävän tarkka maastossa liikkumiseen. Peruskarttoja pääset tutkailemaan mm. karttapaikassa. Myös geokätköilystä saa kivaa vaihtelua tavalliseen lenkkeilyyn.
Nyt vaan lähiympäristöä ja kevään heräämistä tutkimaan!
-Mirka
Viimeisimmät kommentit