Kun tämä koronatilanne alkoi eskaloitua, pakkasin tavarat ja lähdin pikaisesti määrittelemättömäksi ajaksi Tuulin luokse Rovaniemelle. Aluksi tuntui vähän pahalta olla siellä, kun some oli täynnä “älkää lähtekö lappiin” päivityksiä. Toisaalta en tiennyt parempaakaan paikkaa eristäytyä treenikuplaan ja paeta yksiön seinien kaatumista.
Arjesta muodostui nopeasti hyvin tavallista: treeniä, ruokaa, etäkoulua ja lepoa. Nautin olostani ja etenkin treenaamisesta, hiihdosta ja kevätkeleistä. Suurimman osan ajasta treenit tuntuivat todella helpoilta, ja kahta viimeistä lenkkiä lukuun ottamatta hiihto parani jatkuvasti. Kehitystä kuvaa hyvin se, että hiihtolenkeillä meno hidastui tammikuussa vähän tunnin jälkeen, maaliskuussa kolmen ja huhtikuun lopussa vasta viiden tunnin jälkeen alkoi tehdä tiukkaa. Nautin jokaisesta treenistä ja etenkin siitä, kun sai huomata pystyvänsä, jaksavansa ja ylittävänsä omat odotukset.
Vaikka treenitunteja tuli paljon se ei tuntunut uuvuttavalta, sillä suurin osa siitä oli seikkailua. Hiihdettiin erämaalatuja, moottorikelkkauria ja enemmän tai vähemmän pettäviä hankia. Lisäksi lumikenkäiltiin, kivuttiin mäkiä ja laskettiin lumilaudoilla pitkin metsiä. Tuli pohdittua miten eri maastonkohtiin voi edetä hiihtäen, jos hanki kantaa vain painon ollessa molemmilla suksilla, miten lumikenkä kannattaa kaivaa lumihangesta jos jättää hanskat autoon, sekä miten lumilautaa voi hyödyntää hangessa etenemiseen, jos kävellen uppoaa puoleen reiteen.
Kaiken muun hyvän lisäksi olin tosi tyytyväinen päivärytmiini. Heräilin aamusta usein ilman herätyskelloa, tein vähän jotain tietokonehommia ja lähdin treenaamaan. Lounaan jälkeen olikin hyvin aikaa kouluhommille, ja illasta oli ohjelmassa jotain kevyttä ulkoilua. Tietokoneen pyrin sulkemaan viimeistään seitsemältä, jotta iltaan jäi aikaa puuhastelulle, rentoutumiselle ja iltatoimille.
Lapin retki muodostui lopulta kuuden viikon mittaiseksi, ja sinä aikana todennäköisesti tuplasin talven hiihtokilometrit, peukalovammat sekä koko elämäni aikana pelatut Yatzy-kierrokset. Kuten osa jo saattoi arvata, reissuun tuli otettua paljon tavaraa, etenkin kun yksityiskohdat eivät olleet tiedossa. Voisin kuitenkin todeta pakkauksien onnistuneen, sillä lähes kaikelle oli käyttöä ja kotoa kaipasin vain painopeittoa, Bluetooth-kuulokkeita ja opiskelijahaalareita.
Nautin Lapissa elosta valtavasti, mutta hiihdin myös itseni niin väsyksiin, että oli kiva palata kotiin. Matkustaminen etenkin väsyneenä on välillä tuskaista, niinpä kotimatkalla viihdytimme Tuulin kanssa itseämme sekä muita pitämällä matkalta live-lähetyksiä Facebookissa ja Instagramissa.
Odotin muutamaa väsymyksen täyteistä ja haastavaa viikkoa ylimenokauden merkeissä, mutta siitä tuli ainakin kuukausi. Tähän ajanjaksoon on mahtunut paljon hyviä hetkiä, mutta myös ihan riittämiin niitä päiviä, joiden toivoisi vaan loppuvan mahdollisimman nopeasti. Pahin romahdus tapahtui toissa viikolla, jolloin pari päivää meni käytännössä itkiessä, koska voimat olivat niin vähissä ja ajatukset niin kaavamaisia, että omaa tilannetta oli vaikea tajuta.
Haasteelliset viikot selittyvät ainakin osittain muutoksilla kilpirauhasarvoissa. Tieto oli samalla sekä helpottava selitys omalle ololle että iso pettymys ja epävarmuus siitä, alkaako homma taas alusta. Samoissa arvoissa ja olotiloissa olin vuodenvaihteen tienoilla, ja siitä meni useampi kuukausi ennen kuin olin taas oma energinen itseni. Toivon kovasti, että tästä kuopasta noustaan nopeammin, mutta toisaalta olen myös oppinut paremmin elämään vaihtelevien päivien ja pätkivän muistin kanssa. Välillä silti mietin, onko tasainen arki ja huominen joka ei vaadi urotekoja liikaa vaadittu?
Haasteista huolimatta elämässä on paljon asioita, joista iloita: Olen päätynyt tekemään kivoja someprokkiksia. Viikkojen aikana on ollut paljon kivoja kohtaamisia. Kävin viime viikonloppuna Sallan kanssa vaeltamassa ja hurahdin siihen touhuun aivan täysin. Olen pohtinut unelmia ja ottanut konkreettisia askeleita niiden suuntaan. Kalenteri täyttyy kivoista ja innostavista asioista.
Kohti kesää lähden varovaisen toiveikkain odotuksin.
Aurinkoa päiviisi!
-Mirka
Viimeisimmät kommentit