Pysähdy!

Olin viime viikolla Jyväskylässä Iltan keikalla, jossa hän esitti omia julkaisemattomia biisejään. Älä mua tuijota -biisi kolahti aika kovaa. Erityisesti yksi laini jäi mieleen: ”Älä kato mun kuoren sisään, kun siellä ei oo mitään, tai ainakin niin mä pelkään, nii älä mua tuijota”. Jäin pohtimaan, miksi on vaikea tulla kohdatuksi ja tajusin sen isolta osalta johtuvan siitä, etten tunne itseäni.

Somen, internetin ja telkkarin myötä me ollaan aivan valtavan informaatiotulvan keskellä. Se helpottaa elämää paljon, mutta sinne on myös helppo hukata itsensä. Silloin kun tarvitsisin rauhoittumista ja lepoa, huomaan entistä enemmän roikkuvani somessa tai katsomassa sarjoja netistä. Jos pysähdyn, saatan löytää itsestäni jotain, enkä tiedä pidänkö siitä mitä löydän.

Keikkaa seuraavana päivänä, katsottuani pari jaksoa Vain elämää, päätin sammuttaa puhelimen ja nostaa läppärin hyllylle. Reilun vuorokauden ”eristäytymisen” jälkeen olin energisempi kuin pitkään aikaan, mulla oli valtavasti uusia ajatuksia ja sain paljon enemmän asioita aikaan. Kannattaa kokeilla!

No miten mulla muuten menee? Valtavan hyvin. Tykkään koulusta paljon, ja pikkuhiljaa alkaa löytyä tasapaino koulun ja treenaamisen välillä. Jyväskylä on kiva kaupunki, täällä voi pyöräillä kaikkialle ja lenkkimaastoja riittää. Meidän koti on ihana ja kämppikset ovat parhautta. Ja niin, tiistaina lähdetään Mallorcalle maajoukkueleirille.

Aurinkoista syksyä!

-Mirka